keskiviikko 25. syyskuuta 2013





Niin vaan tuli kylmyys. Juoksulenkit sateessa ja pakkasyön valkoinen huura, käpristyneet lehdet kasvimaalla. Nostetaan kurpitsat terassille odottamaan innokasta pikkelssin vääntäjää ja rouskitaan uunista tulevia lehtikaalisipsejä niin että hammasharja on täynnä pieniä vihreitä hahtuvia.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Kesää, syksyä ja usvaista aamuaurinkoa







Nyt taas mennäpyyhälletään!
Viikonloppu oli täynnä hyviä asioita. Pojan koulujutut, joista saa iloita. Oman perheen suunnistusrytinät kisarasteilla, omissa kotimetsissä. Ruusutarhoja ja lehtisotia. Multaa kynsien alla ja uusi kukkapenkki. Paljaat varpaat ja lehtisade. Usvainen aamuaurinko parvekkeella.
Ja ehkä upeinta juuri nyt, on uida usvaisessa järvessä, tähtitaivaan alla, kun vesi on tummaa ja kummallisen lämmintä, lepakot lentävät vieressä. Eikä oikein osata päättää onko vielä vähän kesä vaiko jo syksy.

P.S. Viikonlopun pieni kaunis näyttely. Leena Talvitien grafiikkaa Arboretumilla.

tiistai 10. syyskuuta 2013



Viikonlopun eskarituliaisena vatsapöpö. Pistetään kesän viimeisiä laventeleja tuoksumaan vaasiin ja katsellaan kuinka koivikko vaihtaa syysvaatteisiin.

torstai 5. syyskuuta 2013

Äitien varastettuja hetkiä








Ystävä karautti polkupyörällä pihaan, ämpäri tangolla keikkuen. Aamukahvit ja hilpaisu soratien toiselle puolen, vielä aamu-usvasta kosteaan metsään. Syvään hengittäen, siimeksistä ja valoa tulvivista aukeista iloiten, eilisen murheet mättäisiin haudaten ja lapsistamme pulputtaen. Iltapäiväksi kulhollinen lappapuuroa ja puolukkapiirakka. Luomuonnempaa ei voi ollakkaan! :)

tiistai 3. syyskuuta 2013

Syyskuun varhaiset aamut





Syyskuun varhaiset aamut. Jolloin aurinko paistaa ujosti, katot höyryävät yön jäljiltä ja taivas on täynnä usvaa. Talo hiljenee kaiken hoputuksen ("Pukekaa nyt reipaasti!, harjatkaa ne hampaat!, syökää, syökää, kyyti tulee jo!") jälkeen, kun sen asukkaat siirtyvät kukin omiin hommiinsa. Kaadan vielä yhden kupillisen kahvia, petaan sängyt ja siirryn kissan kanssa työhuoneelleni. Tästä alkaa työpäiväni, joka on ensimmäistä kertaa lasten syntymän jälkeen jokaisena arkipäivänä, koko aamupäivän ajan, jakamattomasti, kokonaan vain minun työaikaani! Omituista ja niin hienoa, että olen vähän epävarma siitä. Kuin se katoaisi, jos siitä ilakoi liian reteästi. Vasta heräilen tähän uuteen tilanteeseeni, hiljalleen, kuin syyskuun varhainen aamu.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Tallinna








Syksyn ensimmäinen päiväkirjamerkintä on vielä kesässä kiinni. Mutta jo Kotimatkalla. Matkalla kaupungeista takaisin maalle. Matkalla kohti syksyä.