Punaisen puutalon puutarhassa

Helsingin Käpylässä on ystävälläni upea kaupunkiparatiisikoti. Punainen puutalo on hymyillen kallellaan ja täynnä vanhaa voimaa, puutarhassa on huumaava kevään tuoksu. Siellä me istuttiin taas ystäväporukalla omenankukkien sataessa hiuksiimme, syötiin porkkanakeittoa ja valkoviiniä, naurettiin ja puhuttiin syviä.

Kesäpäiviä näitä!

Kesäpäiviä näitä!
Ensimmäinen raparperipiirakka, pulikointia ja polskintaa ah-niin-lämpimässä rantavedessä, kesänkukkaset ruukkuihin ja koreihin, aurinkokylpyjä, omenankukkia ja leikatun ruohon tuoksua.
Voi kun vielä osaisi jättää sen tohinan vähemmälle ja istua vaan...

Korkeissa koroissa kuvataiteilijaksi

Eilisellä päivämäärällä sipsuttelin korkeissa koroissani Kaapelitehtaalla noutamaan kuvataiteilijan koulutuksen päättötodistukseni sekä kunniamaininnan päättötöistäni. Tanssittiin tyttären kanssa onnesta maalauksieni edessä. Nuuhkittiin kukkavihkojen kesäiset tuoksut. Nautittiin viinistä ja ihanista ihmisistä. Mies toi minulle 60 vaaleanpunaista ruusua - sanoi tienneensä minun olevan paras. Kultaista.

Näyttely Tuntematon maa on avoinna joka päivä Helsingin Kaapelitehtaalla 31.5. saakka.

Tuntematon maa

Helsingin Kaapelitehtaalla, Puristamossa ja Valssaamossa näyttely Tuntematon maa 22.-31.5.2012. Esillä minun ja 18 muun valmistuvan nykytaiteilijan teoksia laajana kokonaisuutena. Avoinna ma-pe klo 11-19, la-su klo 11-16. Tervetuloa tutustumaan!

Vettä, valoa ja satulintuja

Tämän kevään kuvisopetukset on nyt pidetty, opekin kirmaa kesälaitumille. Tehtiin viimeisellä kuviskerhotunnilla ympäristötaidetta - satulintuja koulun pihan puihin. Vaude tuli hienoja! Kisailevat söpöydessään näiden tänään ajankohtaisten vesihelmien ja kirsikankukkien kanssa. Aikas kivat kontrastit oli meinaan tänään tuolla ulkona - vettä ja valoa. Teki hyvää sellainen tämän päivän, hitusen alakuloisviritteisen siivouspäivän lomaan.

Vielä pieni äitienpäivämuistelo

Ihanaihana sunnuntai suukkoineen ja haleineen, kukkakimppuineen, lahjoineen ja kolme tuntia väsättyine aamugourmeebrunsseineen. Kiitos perhe <3

Kevätsateen parhaita puolia

Suloinen sadepäivä.
Huuhtoi koivupölyjä ilmasta, niin ettei esikoisen silmät kutia niin kovasti.
Vihersi maiseman yhdessä yössä.
Toi miehen taas kurssimatkoiltaan käymään kotona.
Sai lapset viihtymään sisällä sen aikaa, että ehdittiin piirtää mummeille kortit.

Vaiheessa

Sellainen vaihe elämässä, että iso asia ja monta siihen liittyvää pientä asiaa on saatu päätökseen. Tai alkuun. Miten sen nyt ottaa - vesilasi on puoliksi (tyhjä tai) täysi. Nyt on pitkästä aikaa ihan levollinen olo. Ei ehkä pitäisi olla. Oikeasti pitäisi ryhtyä ja tarttua seuraaviin. Pidän tämän levollisuusilluusion silti mieluusti hetken. Ehdin taas hengästyäkin.

"Kevään kukkanen"

 

Arvatkaa vaan onko ihanaa, kun pieni mies kerää huolellisesti asetellen kukkakimppua ja ojentaa sen kera ison moiskun. Ja pieni tyttö vieressä toteaa "Äiti on kaunis kuin kevään kukkanen.". Eikä vielä ole edes äitienpäivä. Ihan tavallinen maanantai vaan. Sellainen ihana.