Yhdeksän vuotta siitä jo on, kun sain ensimmäisen lapseni. Maailman rakkaimman, pyöreäposkisen, pienen metsänpeikkosen, rehdin ja reippaan pojan. Pojan, joka heti maailmaan tultuaan tarkkaili ympäristöään terävällä, viisaalla katseellaan. Yhdeksää vuotta juhlittiin hiihtolomaviikon alkajaisiksi pihassamme talvikekkereillä. Oli kaakaobaaria ja iglukakkua, hurjaa mäenlaskua ja mikä tärkeintä, paljon kavereita ja raikuvaa riemua!
3 kommenttia:
Wau, mitkä tarjoilut! Onnea pojalle! (ja äidille reippaasta pojasta!)
Voi mitkä juhlat! Aivan ihanat :)
Oi kiitos! Kylläpä siellä kuulosti hauskaakin olevan! Aika kiva startti hiihtolomalle. :)
Lähetä kommentti