Niin paljon karheaa kauneutta, että silmiä särkee. Suihkulähteitä jokaisen nurkan takana. Ikivanhoja puita, syksyn sävyttämiä, lehdet karkailevat lämpimässä tuulessa. Kahvilassa lounaslista kirjoitettuna liidulla, koukeroisin käsialoin mustalle taululle. Emme tarvitse lämmintä punaviiniä, on niin kesäinen olo, otamme valkoviinit. Sitten taas kaduille, kuljeksimaan. Kaduille, joiden molemmin puolin nousee rapistuneita kiviseiniä, korkeita, koreita seiniä, kaikilla ranskalaiset parvekkeet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti